Patti ei ollut pahanlaatuinen! Mastopatia kronica oli diagnoosi. Luojan kiitos ja hellelujaa! Tässä kaikki mihin tällä hetkellä pystyn :)

Eilen oli sitten se suuri päivä. Juna oli ajoissa ja mahduin siihen. Asemalta otin taksin, jolla menin Felicitas klinikalle. Klinikan sisäänkäynti oli vähän piilossa, koska rakennuksessa oli ollut vesivahinko, mutta ehdin kuitenkin ihan hyvin. Patti oli 2 kuukauden aikana kasvanut 4-5mm. Laine lohdutti kuitenkin, ettei se ainakaan kaikista agressiivisinta laatua ole jos on pahanlaatuinen, koska sellainen patti tuplaa kokonsa viikossa! Merkkauslanka pattiin laitetiin ilman puudutusta, eikä se tuntunut laisinkaan kivalta.Pistävää kipua, varsinkin silloin kun väkäset langassa ankkuroitiin paikalleen. Väkäset varmistavat sen, ettei lanka lähde liikkumaan, eikä sitä saa rinnasta pois mitenkään muuten kuin leikkaamalla. Klinikalta läksin käpyttelemään kaupungille, kävin syömässä salaatin ja ihmettelemässä suuren kaupungin hulinaa. Kävelin Mehiläiseen navigatorin avustuksella.

Mehiläisessä sitten saikin odotella.. Siellä(kin) oli käynyt vesivahinko ja yksi leikkaussali oli pois käytöstä! Pääsin hoitohuoneeseen 50 minuuttia myöhässä. Rinta puudutetiin, eikä piikin työntäminen nännin alueelle ollut ollenkaan mukavaa.( Patti sijaitsi aivan nännin reunan tasolla) Ihmettelen niitä jotka vapaaehtoisesti ottavat nännilävistyksiä! Hrrr... Sitten alkoi kirurgin matka kohti pattia, lankaa seuraten. Perille pääsy kestikin aika kauan ja puudutusainettakin piti lisätä kun alettiin olemaan jo aivan rintalihaksen lähellä. Puudutuspiikki ei ollut tarpeeksi pitkä puuduttamaan niin syvältä. Kirurgi näytti poistamansa patin, joka oli aika iso turvamarginaaleineen, ehkä jotain 3.5cm x 3.5 cm, niin iso, ettei se meinannut mahtua pikku purkkiin jonne hoitaja sen ensin tunki patologia varten. Kirurgi tunnusteli vielä onkalon seinämät sormella ja totesi, että yhdellä laidalla tuntui vielä normaalia kovempaa kudosta ja poisti sen vielä. Sitten verisuonia polteltiin, jotta haava jäi kuivaksi ja itsesulavalla langalla tikattiin kerros kerrokselta haava umpeen. Rinta teipattiin ja päälle laitettiin vielä haavalappu. Haavalapun saan poistaa huomenna ja mennä myös suihkuun. Teipit saan ottaa pois vaasta ensiviikon sunnuntaina. Urheiluliivejä täytyy pitää yötä päivää kaksi viikkoa. 

Kirurgi laittoi pyynnöstäni patin patologille kiireellisenä, joten hän soittaa tuloksia jo ensi perjantaina. Kahden viikon odotus lyheni yhteen viikkoon!

Yöksi otin buranaa, varmuudeksi. En olisi tainnut sitä tarvita, koska tänään en ole ottanut yhtään särkylääkettä. Rinnassa on tunnetta, että siellä on jotain tehty, mutta ei sellaista kipua jota en kestäsi.

Tuli 10 päivää sairaslomaa ja siihen lasketaan myös lauantait ja sunnuntait. Sairasloma loppuisi näinollen 28.8. Olen kyllä varannut töistä vapaaksi kaksi viikkoa. Salilta pitää olla pois kuukausi. Nyt alkoikin sitten tiukka dietti! Toinen ruoka päivässä saa olla salaatti ja kaikki herkut pois. Jos painoni ei laske 6-7 h ryhmäliikuntaharjoittelulla viikko (body balance, zumba, zumba toning ja kahvakuula) mitenhän paljon se nousee kuukaudessa kun en voi noista mitään tehdä!?

Unet ovat olleet jo useamman viikon todella sekavia ja levottomia. Ei nyt varsinaisia painajaisia, mutta mahdotonta menoa kumminkin. Viimeyönä pääsin jo niin pitkälle, että olin kirurgin pöydällä ja vihreää leikkausliinaa vedettiin päälleni..

Takaraivossa mietityttää pääseekö puudutusaineella tarpeeksi syvälle? Patti ei ole heti pinnan alla. Samoin kun se, laitetaanko merkkauslanka puudutuksessa vai ei? Netissä ollut sekä että. Leikkaus paikallispuudutuksessa tulee muutenkin olemaan rankempi paikka kun se että nukutettaisiin. Tässä olet kuitenkin koko ajan tietoinen siitä kun kroppaasi silvotaan. En panikoi ja kestän sen kyllä, mutta näköjään tarvii valmistautumista unien ja alitajunnan kautta.

Mies rauhoitteli, että eiköhän se lääkäri tiedä mitä tekee. Se vaan ei kauheasti rauhoita, kaikenlaista sähläystä nähty , puhumattakaan kuultu, lääkärikunnan puolelta.

Hirmu helposti onnistui leikkausajan varaus! Sovimme alkuun 12.8.2011 päiväksi ja asian piti olla sillä selvä. Sitten alkoikin puhelin soida ja molemmista päistä soiteltiin, ettei se käykkään. Näytti jo, että aika menee syyskuun puolelle. Onneksi Töölössä oli ihana hoitaja joka sanoi, että varataan 19.8 sinulle, vaikka siellä oli jo yksi 15 minuutin aika varattuna. Sanotaan kirurgille, ettei sinulle mikään muu aika käy. Olin niin helpottunut ja kiitollinen, että ihan kylmät väreet kulki pitkin kehoa. Melkein itku pääsi kun vihdoin saatiin päivä sovittua! Nyt vaan kädet kyynärpäitä myöden ristiin, ettei siihen tule enää mitään muutoksia! Niin ja junamatka kannattaa vissiin varata jo etukäteen, ettei enää siihen kaadu!

Planeetat jatkavat majailua epäsuotuisissa asetelmissa aina vaan.. En sitten mennytkään junalla Helsinkiin, koska junaan ei mahtunut! En oikein tiennyt itkisikö vaiko nauraisiko, alkaa tämä huono onni olemaan jo sitä luokkaa, että siitä saattaa muodostua yksi oikein iso vitsi.Hirmu kiireellä rautatieasemalta kotiin ja äkkiä ajamaan Helsinkiin. Olin Töölössä 10 minuuttia myöhässä, mutta kirurgipa oli 15 minuuttia, joten ehdin!

Hän oli samaa mieltä, että patti kannattaa poistaa. Uutta tietoa oli se, että toimenpide voitaisiin tehdä polikliinisenä (tai jotain?) eli se voitaisiin poistaa paikallispuudutuksessa. Pääsisin siis lähtemään heti toimenpiteen jälkeen kotiin ja hintakin putoaisin arvion mukaan noin 700€. Itsesulavat tikit ja sairaslomaa arviolta 10 päivää.

Huomenna soitan Laineelle ja kysyn mikä perjantai hänelle sattuisi jolloin hän aamulla merkkaisi patin langalla ja sitten pitäisi enää saada varattua kolme perättäistä 15 minuutin aikaa kirurgilta. Perjantain viimeiset ajat kello 17.15-18.00. Alan valitettavasti olemaan jo sangen kyyninen, en usko tämänkään ihan helposti onnistuvan.. Huomenna saan jokatapauksessa taas otettua askelen eteenpäin.